Jussi, yksi Ropecon 2012 neljästä pääjärjestäjästä, kertoo, mikä tekee Ropeconin järjestämisestä palkitsevaa.
Ensi viikolla on Ropecon. Huolimatta siitä, että järjestäjälle Ropecon
on vaihtelevan suuruinen osa päivittäistä elämää alkuvuodesta lähtien,
sen läheisyys pääsee yllättämään joka vuosi. Tuleva Ropecon on minulle
yhdestoista, ja kahdeksas conitean jäsenenä. Mikä saa panostamaan
merkittävästi aikaa ja palkatonta työtä tähän tapahtumaan vuosi
toisensa jälkeen?
Ropecon ei ole pelkästään pelitapahtuma, se on pelaajien tapahtuma.
Moni tulee sinne, koska "kaikki muutkin" tulevat. Ropeconissa on kyse
paljon enemmästä kuin pelkistä yhteisistä kiinnostuksen kohteista.
Olen itse varsin pienessä vähemmistössä convieraiden joukossa siinä,
että olen harrastanut lähes kaikkia Ropecon-ohjelman alalajeja
renessanssitansseista Magic: the Gatheringiin. Useimmat Ropeconiin
tulijat osallistuvat korkeintaan parin eri osa-alueen ohjelmaan.
Ropecon on siis monipuolisuuden juhlaa. Kun suurin osa conkävijöistä
on kiinnostunut vain pienestä osasta tarjolla olevaa ohjelmaa, syntyy
valitusta haisevista korttipelaajista ja alipukeutuneista
teinilarppaajista. Nämä stereotypiat ovat enimmäkseen liioiteltuja,
mutta tapahtuman onnistumisen kannalta niiden ei välttämättä edes
tarvitse olla. Vaikka Ropecon kannustaakin erilaisia pelaajia
tutustumaan toisiinsa, kenenkään ei tarvitse osallistua kaikiin
mahdollisiin ohjelman osa-alueisiin. Tarpeeksi monet peliharrastajat
ovat kiinnostuneita useammasta kuin yhdestä osa-alueesta, ja he
muodostavat sosiaalisen verkoston, joka elää omaa elämäänsä
Ropeconista riippumatta. Näin he sitovat yhteen skenen, jonka Ropecon
ja sen kaltaiset tapahtumat nostavat kaikkein selkeimmin esiin.
Minulle Ropeconin järjestämisessä on palkitsevinta nähdä, kuinka
omalla työllään auttaa luomaan tapahtuman, joka tarjoaa kävijöilleen
ohjelman lisäksi mahdollisuuden tavata tuttuja ja tuntemattomia,
tutustua uusiin harrastusmahdollisuuksiin, ja tuntea kuuluvansa omaa
lähipiiriä suurempaan kokonaisuuteen. Sellaisena se on pelikansan
festari - kuin vuosittainen heimokokoontuminen. Tämä on olennainen osa
Ropeconin luonnetta: en voisi kuvitella sitä tapahtumana, johon
ihmiset tulevat ainoastaan pelaamaan ja seuraamaan ohjelmaa. Ropeconia
eivät tee vain coniitit, työvoima ja tapahtumanjärjestäjät, vaan sen
tekevät kaikki osallistujat.
Ropeconia odotellen,
Jussi