Ropecon nosti hintaansa tänä vuonna kolmella eurolla, niin perjantain kuin lauantainkin päivälippujen, kuin viikonloppurannekkeenkin osalta. Tämä kummastuttaa monia, mihin se raha muka oikein Ropeconissa menee. Tässä lyhyt katsaus tapahtuman budjettiin.

Tulot

Nykyään Ropeconin tulosta suurin osa, kävijämäärästä riippuen 50000-65000 euroa tulee pääsylipuista. Sen lisäksi Kaubamajan myyjät sekä käsiohjelman mainostajat tuovat meille muutamia tonneja. Kovimpina huippuvuosina, Lord of the Rings -elokuvien jälkimainingeissa, Ropeconissa oli yhteensä liki 4000 kävijää, jotka päivärannekkein tai viikonloppurannekkein toivat lisää rahaa kassaan. Nykyään kävijöitä on vuosittain suunnilleen 3500. Vaikka virallisia tutkimuksia aiheesta ei olekaan, voi olettaa, että roolipelaajien määrä on hieman vähentynyt huippuvuosista ja toisaalta erilaiset animelle ja mangalle omistetut tapahtumat kilpailevat osin samoista kävijöistä Ropeconin kanssa. Kävijöitä pyritään houkuttelemaan paikalle aktiivisella markkinoinnilla, sekä tarjoamalla hyvää, monipuolista ja teemoiteltua ohjelmaa, sekä pyrkien väistämään muita tapahtumia, joilla on osin sama kohdeyleisö. Tuskan, Traconin, Saltvikin muinaismarkkoiden, Finnconin ja Desuconin väistäminen ei toisaalta aina riitä. Joillekin päätös lähtemisestä voi syntyä ihan perjantain sään perusteella.

Menot

Kun Ropecon siirtyi vuonna 1998 Helsingin Paasitornista Espooseen ja sen lähiympäristöön, oli tilojen yhteisvuokra euroina alle 15 000, joka on siitä hiljalleen kohonnut kuluneen 15 vuoden aikana tilojen lisääntyessä ja toki myös kallistuessa. Dipolin käyttöpinta-ala on noussut, uusia tiloja on otettu käyttöön Aalto Yliopiston Ylioppilaskunnalta ja TF, tuttavallisemmin Täffä, vuokrataan myös Ropeconille. Nykyään kaikkine tekniikkatarpeineen, uusine tiloineen ja muine muutoksineen maksamme näistä kaikista tiloista yhteensä ja yli kaksi kertaa enemmän kuin 15 vuotta sitten silloisista tiloista. Ja sama prosentteina: Viime vuosituhannen lopulla lipputuloista 41% meni tiloihin, kun nykyään sama luku on jo hieman yli 50 %. Historian alkuhämärissä ensiapu hoidettiin tuttujen alaa opiskelleiden roolipelaajien voimin, kun nykyisellä volyymillään tapahtuma maksaa SPR:n ensiapuryhmälle läpi tapahtuman toimivasta ammattitaitoisesta ensiavusta.

Työntekijät

Myös vapaaehtoistyöntekijöiden määrä on noussut vuosien saatossa, ohjelman lisääntyessä ja monipuolistuessa, ja toisaalta tukitoimintojen vaatiessa lisää käsipareja. Ilmaisen Ropeconin lisäksi työvoimasta pidetään huolta tarjoamalla takahuoneessa sekä osassa työpisteistä mm. kahvia ja karkkia. Työvoiman määrän moninkertaistuessa luonnollisesti takahuoneeseenkin käytettävän rahan määrä on kasvanut. Täten työvoima ei joudu taistelemaan siitä, kuka saa kahviinsa maitoa, ja onko sitä vähälaktoosista tai laktoositonta maitoa tarjolla niitä tarvitseville.

Myyntitavaraa

Siinä missä myyntituotteet toki tuottavat rahaa Ropeconin kassaan, eivät ne ilmaiseksi tapahtumallekaan ilmesty. Paidat ovat aina pientä riskibisnestä sen suhteen, paljonko niitä otetaan myyntiin, jotta ne eivät lopu kesken, mutta ettei ylimääräisiäkään olisi liikaa. Vaikka tavoite onkin saada paidoista hieman ylimääräistä rahaa, väärin arvioitu paitatilausmäärä voi kääntää myyntibisneksen tappiolliseksi. Ropeconin myyntipisteeltä voi usein ostaa myös edellisten vuosien ylijäämäpaitoja polkuhintaan. Jos vanhoja paitoja on paljon myynnissä, on helppo nähdä, että myyntiarvio ei ole mennyt ihan putkeen.

Omaisuutta

Omaisuuttakin Ropeconilla on vaikka kuinka. Radiopuhelimet, megafoni ja muu lainattava tavara ovat vain jäävuoren huippu. Kaksi jääkaappia, 20 sermiä, 30 muovivitriiniä, neljä tulostinta, pieni säkillinen käpyjä ja muuta Ropeconille välttämätöntä tavaraa seisoo ympäri vuoden Ropeconin vuokraamassa varastossa. Varastossa kaksi huonetta on omistettu ympäri vuoden säilöttävälle tavaralle ja kolmannessa suunnitellaan Ropeconin tulevaisuutta kokouspöydän äärellä ja hinkataan hometta kahvinkeittimistä ympäri vuoden. Helsingissä varastotilat eivät ole ilmaisia ja euroja on varattava omaisuuden säilyttämisellekin.

Palkinnot ja tarpeet

Vaikka toisin voisi kuvitella, ei bofferiturnauksen palkintomiekka ole roskalavalta löydetty, ja bofferitkin on uusittava säännöllisesti ja työpajojen raaka-aineet maksavat. Turnausten voittajien palkinnot on usein saatu halvemmalla kuin samojen tuotteiden myyntihinnat olisivat, mutta eivät ne ilmaisia ole, niin kuin ei ole pöytäpelinjohtajien loottikaan. Larpit taitavat olla ainoa peliosa-alue, jossa palkintoja ei jaeta, mutta sielläkin proppaukseen kuluu hieman rahaa.

Siivousta

Vaikka roolipelaaminen onkin siistiä, eivät roolipelaajat aina ole siistejä. Siivouspalveluihin uppoaa helposti vuosi vuodelta enemmän rahaa, roskalava on tilattava pihalle, kokolattiamatto pestävä ja niin edelleen. Sikäli Ropeconin menoihin onkin helppo vaikuttaa - Siisti käytös ilahduttaa paitsi ihmisiä ympärilläsi, myös siivoajia.